Opaskartta Isosaari

LAITURIT

1) Päälaituri.
2) Pienvenesatama.
3) Kanoottiranta.

PALVELUT

1) Ravintola Upseerikerho. Rakennus on pystytetty Venäjän vallan aikana 1800-luvun loppupuolella. Alun perin rakennus toimi leipomona ja myöhemmin asuinrakennuksena. Sotien aikana siinä asui lottia. 1960-luvulta lähtien Isosaaren kerho on ollut saaren sosiaalisen elämän keskus ja tarjonnut monipuolisesti viihdettä ja ohjelmaa asukkaille. Uudistunut ilme on vuodelta 2017.
2)Sauna Rantala. Idyllinen puinen rantasauna omalla saunatuvalla.
3) Isosaari Golf. Golfradan rakensivat saaren asukkaat talkoovoimin 1980-luvun loppupuolella reikä kerrallaan. 9-reikäinen kenttä valmistui lopullisesti 2000-luvun alussa. Kenttää on luonnehdittu suomen haastavimmaksi par3-kentäksi.
4) Hiekkaranta.
5) Saunat Koivula ja Haapala. Saunat sijaitsevat noin vuoden 1942 tienoilla valmistuneessa rakennuksessa, jossa on karjalaisia ja kansallisromanttisia vaikutteita.
6) Hiekkaranta.
7) Telttailu- ja karavaanarikenttä. Armeijan vanha sulkeiskenttä.
8) Piknik- ja grillipaikka. Omien eväiden valmistaminen ja syöminen ovat mahdollista telttakylän lähellä. Myös juokseva vesi ja tiskausmahdollisuus ynnä WC löytyy läheltä.
9) Ravintola Rikaman sali. Entinen armeijan ruokala rakennettiin 1930-luvulla ja on toiminut myös mm. elokuvasalina (projektorihuoneen sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin yläpuolella). Ruokalaa on vuosien mittaan uudistettu paljon ja laitteet ovat huippumoderneja. Nykyään ruokala on kokous- ja tilauskäytössä ja kesäsesonkina yleisöristeilypäivinä siellä tarjoillaan maistuva saaristolaisbuffet.

KOHTEET

1) Tykkihalli. Tässä rakennuksessa säilytettiin tykkikaluston vetämiseen käytettyä veturia. Rakennuksen sisällä on vielä kapea kiskot, mutta kiskot on muuten purettu saaresta ja itse veturi romutettiin vuonna 2014. Rakennuksessa on nykyään öljyntorjuntakalustoa.
2) Rivitalot. 1960-luvulla saareen rakennettiin kuusi rivitalokokonaisuutta noin 30 perheen tarpeisiin. Taloissa asui kantahenkilökunta perheineen. Talojen vuokrat olivat edulliset ja mukavuudet lähes samalla tasolla kuin mantereella. Nykyään talot ovat purku-uhan alla.
3) Kasarmi. Kasarmirakennuksen arkkitehtuuri muistuttaa muita linnakesaarien vastaavia. Kasarmi oli aktiivikäytössä vuoteen 2012 saakka. Rakennus on purku-uhan alla ja suljettu yleisöltä.
4) Pohjaveden pumppausasema.
5) Luonnonsuojelulain määrittämä luonnonranta.
6) Venäläisen kasarmin kivijalka. Saaren alkuperäinen kasarmirakennus sijaitsi tässä. Rakennusta luonnehdittiin mukavuustasoltaan melko vaatimattomaksi ja karuksi ja sen tilalle rakennettiin myöhemmin parempi kasarmirakennus.

7) Entinen ampumarata.
8) Iso-Mjölön vankileirin 1918 hautamuistomerkki
. Saaressa pidettiin noin 1 500 punavankia vuonna 1918. Moni menehtyi sairauksiin tai teloitettiin. Vankien muistoksi pystyteettiin myöhemmin muistomerkki.
9) A-kasematti, Rikaman kasematti.
10) Merivalvontasema Rikama. Aktiivikäytössä, mutta vuoden 2005 jälkeen ei enää miehitetty merivalonta-asema.
11) Eversti Rikaman hautamuistomerkki ja Kenraaliluutnantti E.I. Järvisen muistokilpi. Eversti Johan Lambert Rikama palveli saaressa ja hänen muistokseen pystytettiin kivipaasi. Muistopuheen aikana menehtyi Kenraaliluutnantti E.I. Järvinen jonka muistolaatta lisättiin samaan kiveen.
12) Asuinrakennus. Talossa asuu saaren ainoa vakituinen asukas, joka on samalla Helsingin eteläisen asukas.
13) Jätevedenpuhdistamo. Saaressa on oma puhdistamo. Vesijohtovesi tulee mantereelta putkea pitkin.
14) 152 mm:n tornikanuunat. Alunperin 6 ” Canet tykit, joita venäläiset asensivat saareen. Uudelleenputkitettu 1950-luvulla Tampellan putkilla.
15) B-kasematti. Huom! Kasematin yläreunaa pitkin kulkeminen kielletty. Aidan vieressä on kompastumisvaaran aiheuttavia metallisia naamioverkon kiinnikkeitä. Luiskat ja kävelytiet ovat liukkaita sateella. Lapsia valvottava.
Isosaaren kolmen suuren kasematin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1913 ja työt valmistuivat vuonna 1915. B- ja C-kasematit nimettiin myöhemmin epävirallisesti Huurin kasemateiksi Isosaaressa 30-luvulla työskennelleen insinöörieversti Aleksanteri Huurin mukaan. Isosaaren kasemattien erikoisuuksiin kuuluu luiskamaiset sisäänkäynnit, joita ei muutoin tavata Viaporin linnoituskokonaisuudessa. Muistona venäläisajasta kasemateissa on yhä ikonisyvennyksiä seinämissä.
B- kasematin aseistus oli alunperin 4 kpl 11″ Durlacher-tykkiä ja C-kasematin aseistus 4 kpl 6″ Canet-tykkiä. Canet-tykkejä valmistettin Pietarissa sijaitsevassa Obuhovin tehtaalla vuodesta 1891 alkaen. 1920- ja 30-lukujen vaihteessa niitä modifioitiin ja uudistettiin Isosaaressa eversti Rikaman ehdotuksien mukaisesti. 1950-luvulta alken rannikkotykistössä uudistettiin Canet-tykkejä uusilla 152 mm Tampellan putkilla. Samalla tykkeihin asennettiin panssaroidut suojakilvet. 1980-luvulla tehtiin viimeinen suuri uudistus jolloin Caneteja korvattiin 130 53 TK-tykeillä.
17) Uusi koulu. Lauttasareta siirrety uusi koulurakennus.
18) C-kasematti. Katso kohta 17.
19) Itätorni, 305 mm:n Obuhov. Suomen suurin tykki on 12″ Obuhov. Kyseinen yksilö kuuluu “Bizertan” tykkeihin jotka on alunperin asennettu keisarillisen Venäjän taistelulaivaan Mustallemerelle vuonna 1917, josta tykki kulkeutui Venäjän vallankumouksen aikaan valkoisten johdolla Tunisiaan “turvaan Bolseviikeiltä”. Tykit ja laivat jäivät Tunisiaan  kun valkoiset hävisivät ja Venäjästä muodostui Neuvostoliitto. Tunisia oli Ranskan siirtomaa ja Ranska lahjoitti tykit suomelle 1939 talvisodan aikaan. Kahdeksasta tykistä vain neljä saapui suomeen saksalaisten kaapatessa neljä tykkiä. Isosaareen päätyi lopulta kaksi tykkiä, joista toinen on purettu. Tykki oli aktiivikäytössä 1980-luvulle saakka ja on edelleen periaatteessa ampumakunnossa. Kantama 40 km ja ammus noin  500 kilon painoinen. Tykin putki painaa uutena 50,5 tonnia. Tykkikoneistoa on 7 kerrosta maan alla.Kuivasaaressa ja Örössä on samanlaiset tykit.
20) Englantilaisen hauta. Krimin sodan loppuvaiheessa vuonna 1855 Englannin laivasto hyökkäsi Viaporin (Suomenlinnan) linnoitusta vastaan. Linnoituksen vanhentuneet venäläisvalmisteiset tykit eivät kyenneet tehokkaasti vastaamaan 81 vihollislaivan tulitukseen. Taisteluissa menehtyi 63 venäläistä ja suomalaista puolustajaa.
Sodassa sai surmansa myös höyryfregatti Amphionilla palvellut, 35-vuotias englantilainen ylimatruusi George Quinnell, joka menehtyi taisteluja edeltäneellä tiedusteluretkellä. Tiettävästi Quinnell menetti päänsä Santahaminasta ammutulle tykinkuulalle. Hänen ruumiinsa tunnistettiin vasta myöhemmin olkapolettien avulla ja hänet haudattiin Isosaareen. Vuonna 2003 Englannin suurlähettiläs kävi laskemassa seppeleen haudalle.
21) Vanha koulu. Kalastajakylän asuinpaikka. Ennen linnoitustöitä saaressa oli pienehkö kalastajakylä.
22) Torpedokoeasema. Tässä rakennuksessa vuosina 1933-36 rakennetusta laitoksesta käsin tehtiin suomen ohjusaseen koeammuntoja. Torpedoluukut osoittavat avomerelle päin ja altaat ovat vielä olemassa. Yksi Torpedo on saatu lahjoituksena näytille. Rakennus on toistaiseksi suljettu turvallisuussyistä, poislukien opastetut kierrokset. Katso tarkemmin Torpedokoeasema-välilehdestä! Torpedokoeaseman alueella oli myös sääasema, valonheitinasema, generaattoriasema ynnä erilaisia bunkkereita. Alue on tärkeä merilintujen pesimäalue.