Historia & luonto

Mikä tekee Isosaaresta yhden Suomen saariston kauneimmista ja mielenkiintoisimmista kohteista? Vastaus on häkellyttävän kauniit maisemat, rikas kulttuurihistoria, monipuolinen ja koskematon luonto, mielenkiintoinen arkkitehtuuri ja tietysti rauhallisuus. Isosaari on avomeren helmi!

Helsingin ulkosaariston helmi Isosaari sijaitsee Helsinkiin johtavan meriväylän alkupäässä. Saari on 1600-luvun puolivälistä saakka toiminut maamerkkinä merenkulkijoille, kalastuksen tukikohtana, sotilassaarena ja tutkimuskeskuksena. Saari on suurilta osin metsän peittämä ja luonto on monipuolista. Saaressa on useita hiekka- ja kalliorantoja ja hyvät tiet. Ympäröivät kalavedet ovat runsaat, hylkeet viihtyvät lähistöllä ja saarella pesii harvinaisia lintuja, muiden muassa merikotka. Kaupungin melu ei kantaudu saareen lainkaan, ainoastaan tuulen tuiverrus ja meren liplatus.

Isosaari sai ensimmäiset vakituiset asukkaansa 1800-luvulla Venäjän vallan aikana. Saari linnoitettiin tuolloin osana Viaporin (Suomenlinnan) laajennustöitä ja on siitä saakka ollut suljettu sotilassaari. Vuonna 2017 saari avataan suurelle yleisölle ja Suomen Saaristokuljetus Oy avaa merilinjan Helsingin Kauppatorilta saareen.

 

Saari on 1600-luvun puolivälistä saakka toiminut maamerkkinä merenkulkijoille, kalastuksen tukikohtana, sotilassaarena ja tutkimuskeskuksena.

Krimin sodan aikana Ranskan ja Englannin laivastojen yhteyshyökkäys Viaporiin elokuussa 1855 oli käännekohta Isosaaren ja koko Helsingin edustan saarten historiassa. Kyseinen taistelu oli häpeällinen venäläisille ja suomalaisille, sillä vihollislaivaston tykkien kantama oli niin paljon pitempi, ettei tulitukseen kyetty vastaamaan käytännössä lainkaan. Isosaaren edustalle ankkuroituneet 70 vihollisalusta pommittivat 40 tunnin ajan taukoamatta Viaporia aiheuttaen valtavia vahinkoja. Taistelussa kuoli tiettävästi myös ainakin yksi engelsmanni, George Quinnell, jonka muistokivi löytyy saaresta vieläkin. Sodan jälkeen Isosaarta alettiin linnoittaa toden teolla, mutta rahavaikeuksien ja teknologisen kehityksen kiihtymisen takia projekti venyi 1800-luvun loppupuolelle saakka.

Vuosina 1904-05 Venäjän laivasto kärsi mittavia tappiota taistelussa japanilaisia vastaan. Sodan seurauksena lähes koko Venäjän laivasto tuhoutui, mikä osaltaan johti merilinnoitusten merkityksen kasvamiseen. Syntyi Keisari Pietari Suuren Merilinnoitus, johon kuului mm Viapori. Linnoituksen tarkoituksena oli suojella Pietaria. Isosaari kuului olennaisena osana Viaporin linnoituskokonaisuuden ulompaan kehään.

 

Sisällissodan jälkeen saaressa toimi punavankileiri.

1900-luvun alussa Isosaareen rakennettiin järeitä tykkitorneja, betonisia kasematteja, etäisyysmittauspaviljonkeja, valonheitinasemia sähkökeskuksineen, sähköiset kommunikointikaapelit Santahaminaan ja muihin tykistösaariin, napilla laukaistavia sähkömiinakenttiä mereen ja paljon muuta aikansa huppumodernia linnoitusteknologiaa. Samalla laajennettiin jo olemassa olevia rakennelmia ja rakennettiin paljon uutta, kuten huoltorakennuksia, veturihalli junaradalle (nykyään öljyntorjuntahalli), sekä virkistys- ja miehistörakennuksia kuten upseerikerho.

 

Sisällissodan jälkeen saaressa toimi punavankileiri. Vankeja oli enimmillään 1 500 ja vanginvartijoita 30. Olosuhteet olivat erittäin huonot ja järjestysmiesten käytös usein raakaa ja epäinhimillistä. Iso osa vangeista menehtyi saarelle ja heidät myöskin haudattiin joukkohautoihin saareen keskiosaan. Heidän muistokseen pystytettiin punavankien muistomerkki vuonna 1955.

Saarella asui alokkaiden lisäksi myös kantahenkilökuntaa ja heidän perheitänsä. Koska saaresta ei välttämättä talvi- ja kelirikkoaikana päässyt mantereelle, ja koska saari oli muutenkin etäällä, kehittyi siitä monessa suhteessa omavarainen. Tämä koski myös kulttuuri- ja virkistyselämää. Koska ulkosaariston linnoituksen sotilailla katsottiin olevan haastavammat oltavat kuin muilla, myönnettiin heille myös enemmän rahaa muonitukseen ja virkistystoiminnan kehittämiseen.
Vuonna 1933 valmistuneeseen Ruokalaan rakennettiin jo varhain projektorihuone elokuvien katselua varten. Saunoja saaressa on useita. Isoin, nks. ”Miljoonasauna”, rakennettiin noin vuoden 1942 tietämillä. Saaren saunoihin panostettiin ja ne ovat paitsi tilavat ja mukavat, myös kauniit. Uintimahdollisuudet olivat ja ovat kauniiden hiekkarantojen myötä erinomaiset.
Upseerikerho puolestaan oli enemmän kuin ravintola: siellä järjestettiin tansseja, biljardi-iltoja, ammuntakilpailuja, tikanheittokisoja ja paljon muuta. Historian siipien havinan kuulee vieläkin vanhassa kerhorakennuksessa, joka nykyään toimii ravintolana. Myös urheilutoimintaa tuettiin. Saarella oli minigolfkenttä, josta tosin on enää rauniot jäljellä. Sen sijaan tenniskenttä ja pallohalli on säilynyt. Kruununjalokivi on saaren 9-reikäinen golfrata.

 

Saaressa oli myös koulu. Vanha koulurakennus on nyttemmin purku-uhan alla, mutta vuonna 1987 Lauttasaaresta Isosaaren siirretty koulurakennus on vielä hyväkuntoinen, ja seinällä on vielä lasten piirustuksia. Pienveneitä, esimerkiksi kalastukseen, pidettiin erillisessä pienvenesatamassa.

Isosaaren asuinoloja pidettiin melkeinpä läpi historian haastavina. 1960-luvulla saareen rakennettiin kuuden rivitalon muodostama modernien, mukavien asuntojen kokonaisuus kantahenkilökunnan ja heidän perheidensä tarpeisiin. Taustalla oli puolustusvoimien halu pitää henkilökunta saaressa, sillä entiset rakennukset eivät enää kyenneet kilpailemaan mantereen mukavuuksien kanssa. Uusien talojen ympäristöön panostettiin suuresti ja asuinalueesta tehtiin puistomainen kyläyhteisö. Kaunis ja vehreä maisema on säilynyt ennallaan. Moniin muihin sotilassaariin verrattuna Isosaari on häkellyttävän kaunis, hyvin hoidettu ja rakkaudella ja isolla rahalla ylläpidetty, viihtyisä ja rauhallinen paikka.

 

Moniin muihin sotilassaariin verrattuna Isosaari on häkellyttävän kaunis, hyvin hoidettu ja rakkaudella ja isolla rahalla ylläpidetty, viihtyisä ja rauhallinen paikka.

Varsinkin tykistön kehityksen kannalta Isosaari on ollut suomelle tärkeä. Saari on ollut tykistön uudistumisen keskiössä aina 1920-luvulta alkaen ja tärkeä koulutuskeskus koko 1900-luvun ajan. Eversti J.L. Rikaman johdolla Isosaari nousikin jo varhain suomen tykistön modernisoinnin edelläkävijäksi. Rikamalle on pystytetty saaressa muistolaatta ja hänen mukaansa on myös nimetty yksi saaren tykistöpattereista Rikaman patteriksi.

Vuosina 1933-36 Isosaareen Peninniemeen rakennettiin myös suomen ensimmäinen torpedokoeasema. Torpedot olivat 1900-luvun alun huipputeknologiaa, josta suomella oli kokemusta jo venäjän vallan ajalta. Itsenäistymisen jälkeen kehitystyötä oli jatkettava itsenäisesti. Isosaaren torpedoasemalla tehdyt kokeet edesauttoivat merkittävästi torpedoaseen kehitystä. Myöhemmin asema on toiminut korroosiontutkimusasemana.

Sotien jälkeen Isosaarta kehitettiin edelleen aktiivisesti. Saaren merkitys kasvoi entisestään järeän tykistön kehityksessä, merivalvonnassa ja tutkavalvonnassa. Rannikkotykistön kehitystyötä ja uudistusta jatkettiin saarella aina 1990-luvulle saakka, jolloin lopullisesti alettiin siirtyä liikuteltavien, lähinnä ohjuspohjaisten rannikkopuolustusjärjestelmien varaan. 2010-luvun alussa Isosaaren alokaskoulutus päättyi ja valtio päätti vuonna 2017 vuokrata saaren toistaiseksi Suomen Saaristokuljetus Oy:lle virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämistä varten.

Asiakaspalvelu (arkisin 9.30-14.30)
0500 102 111

Saariyhteys (joka päivä klo 9.00-21.00)
0400 602 602

Tilausristeilyt (arkisin 8.00-20.00)
0400 102 111